14.11.2007

Ohos, onpa aikaa vierähtänyt.. En ole hetkeen muistanut kirjoitella, tai sen kummemmin ehtinytkään. Pikainen katsaus meidän tämän hetkisiin kuulumisiimme lienee siis tarpeen.

Akvaariot (first things first ;) ):
63l möin kaverilleni ja niillä rahoilla laittelin noita muita altaita. Vanhempi 140l on jo uudella paikallaan ja siihen kuuluvilla kaloilla, pöydällä jonka ystäväni teki minulle tähän käyttöön. Uudempi on parhaillaan koeponnistuksessa tuolla kylppärissä, eli täynnä vettä keskellä kylppärin lattiaa. Vihdoin viimein siis uudet silikonit on siinä paikallaan. Kalat on sikin sokin 112-, 40,5- ja 21-litraisissa (karanteeni) akvaarioissa odottamassa pääsyä oikeisiin asumuksiinsa. Päivittelen nuo akvaariotiedot tuonne oikeisiin kohtiinsa vasta sitten, kun on kaikki oikeilla paikoillaan ja karanteenikin tyhjänä.

Muuta:
Mie oon tänään päässy lomalle. JEE! Oon nimittäin kyllä ollu loman tarpeessa jo jonkun aikaa. Lähestyvä työtaistelukin mietityttää kaiken muun stressin ohella. Saa nähdä mitä ensi viikko tuo tullessaan..

Pikkumies on ollut aivan omaa luokkaansa. Poika kiipeilee joka paikkaan, oppii päivittäin uusia asioita ja käy välillä äitinsä hermoille ihan tosissaan. Eli on suht normaali 2v.. ;D Välillä saa huomata, että on poika seurannut hyvinkin tarkkaan mitä isommat on puuhastellu. Ja tietenkin soveltaa oppimaansa käytäntöön oikein sopivassa tilanteessa.. Viimeksi täyttämällä pesukonetta eri värisillä vaatteilla ja etsimällä huuhteluaineen ja pulveripaketin (muka hänen saavuttamattomissa olevasta) säilöstään. No tämä on siitä huono esimerkki, että olen kyllä antanut pojan olla mukana pesukoneen täyttöpuuhissa. Parempiakin löytyy, esim. akvaarion "puhdistusta" tai kalojen haaveilua akvaariosta haavin unohduttua akvaariolampun päälle. Myös leikkeihin poika ottaa mallia. Ei tarvitse montaa kertaa opettaa jotain asiaa hänelle, kun se näkyy jo leikeissä. Puhetta saisi tulla enemmän, tai sanat haluaisin selvemmiksi. Mutta eiköhän se sanainen arkku aukea ja pian toivon, että olisi poika edes hetken hiljaa.. :P Yhteenvetona todettakoon, että loppujen lopuksi on se vaan miulle maailman rakkain pikkumies tuossa. <3

Mitähän sitä vielä kertois. On tapahtunut hirmuisesti, eikä sit toisaalta yhtään mitään. Päivät etenevät omalla painollaan ja arkiset touhut täyttävät ne. Niinkuin varmaan kaikilla meistä. Tähän onkin hyvä lopettaa tämä sepustus. :D